Selvisimme eilisestä melkein ilman lisäkommelluksia: löysimme varavastikkeen ilman ongelmia, mies sai sen vaihdettua helposti ja nena pääsi odottamaansa suihkuun. Tunnin suihkuteltuaan tyttö oli jo aivan yliväsynyt - jämähdimme miehen kanssa keskustelemaan henkeviä suihkun lattialle ja aika riensi... Suuren parkumisen säestyksellä neiti napattiin suihkusta, puettiin yövaatteisiin ja lähti nukkumaan. Pinnasängyssä hän jo rauhoittui ja joi iltamaitonsa - sekä oksensi iltamaitonsa kaaressa sänkyynsä. Neidin kurkku ilmiselvästi ärtyi kiukkuhuudosta ja maidon juontitahti oli liian nopea. Tämä äiti siis pääsi vielä lakanapyykille iltapuhteenaan. Onneksi minä rakastan pyykin pesemistä, kuivumaan ripustamista ja laskostamista. Typy auttoi hiljaisena äitiä vaihtamaan lakanat ja sänkyyn palatessaan antoi äidilleen ison pusun ja tiukan halin "(dis)cuuupame mami" (eli anteeksi äiti). Tyttö sai tiukan halin takaisin ja vakuutuksen, että kaikki on hyvin - nuku rakas rauhassa. En ollut sanallakaan torunut neitiä, en ollut edes vihainen tapahtuneesta - olihan se puhdas onnettomuus. Yö meni suhteellisen rauhallisesti unen suhteen...
Huomenna luoksemme on tulossa lounaalle eräs tuttavapariskunta nenan ikäisen tyttärensä kanssa. Olemme jo pitkään suunnitelleen heidän kutsumistaan ja vihdoin saimme aikataulut sopimaan yhteen. Luonamme on myös vierailemassa mieheni vanhempi sisar. Päätin valmistaa uunilohta ja buffalon mozzarellalla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla täytettyjä pastanyyttejä. Salaatiksi jäävuorisalaattia, kirsikkatomaatteja, palmitoa, oliiveja ja vinagrete-salaatinkastiketta, jälkiruuaksi omenahyvettä vaniljajäätelöllä. Kälylle lupasin, että hän saa keksiä mitä liharuokaa valmistetaan... Ja hän päätti tehdä täytettyä lihamureketta... seuraavana päivänä hän totesi "tarvitaan kyllä sitten riisiäkin". Lupasin tehdä riisiä... Sitä seuraavana päivänä hän totesi, että "kyllä perunasalaatti olisi hyvä lisuke toiseksi salaatiksi". Lupasin tehdä perunasalaattia... Tänään hän ilmoitti, että "kyllä olisi hyvä tehdä joku alkuruokakin". Siinä vaiheessa minulla alkoi varoittavasti naksua korvien välissä. Kyseessä on siis lounas ystäväperheen kesken, ei illalliskutsut, joiden tarkoituksena on saada aikaiseksi "suuri vaikutus" tai kerätä kaikki pisteet kotiin. Minun tarkoituksenani ei ole nostella rimaa niin korkealle, ettei ystäväpariskunta uskalla kutsua meitä vastavierailulle. Tarkoituksena oli tehdä rento ja kiva lauantailounas, antaa tyttöjen leikkiä yhdessä ja rupatella kaikessa rauhassa niitä näitä.
En kuitenkaan jaksanut väittää vastaan, lupasin tiedustella armaalta aviomieheltäni mitä mieltä hän on alkuruuasta (lupaan olla sanomatta, että en sitä halua, mutta ilmeitäni en aio kontroloida). Tarkoituksenani myös oli ehtiä tekemään kaikki valmiiksi kaikessa rauhassa, siivota keittiö ja käydä suihkussa ennen vieraiden tuloa, mutta...
Ja silti elämä on ihan kivaa!
--------- edit ----------------
Tällä kertaa fiksu mies osasi ihan itsenäisesti sanoa heti, ettei alkuruokia kyllä lounaalle tarvita :)
Huomenna luoksemme on tulossa lounaalle eräs tuttavapariskunta nenan ikäisen tyttärensä kanssa. Olemme jo pitkään suunnitelleen heidän kutsumistaan ja vihdoin saimme aikataulut sopimaan yhteen. Luonamme on myös vierailemassa mieheni vanhempi sisar. Päätin valmistaa uunilohta ja buffalon mozzarellalla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla täytettyjä pastanyyttejä. Salaatiksi jäävuorisalaattia, kirsikkatomaatteja, palmitoa, oliiveja ja vinagrete-salaatinkastiketta, jälkiruuaksi omenahyvettä vaniljajäätelöllä. Kälylle lupasin, että hän saa keksiä mitä liharuokaa valmistetaan... Ja hän päätti tehdä täytettyä lihamureketta... seuraavana päivänä hän totesi "tarvitaan kyllä sitten riisiäkin". Lupasin tehdä riisiä... Sitä seuraavana päivänä hän totesi, että "kyllä perunasalaatti olisi hyvä lisuke toiseksi salaatiksi". Lupasin tehdä perunasalaattia... Tänään hän ilmoitti, että "kyllä olisi hyvä tehdä joku alkuruokakin". Siinä vaiheessa minulla alkoi varoittavasti naksua korvien välissä. Kyseessä on siis lounas ystäväperheen kesken, ei illalliskutsut, joiden tarkoituksena on saada aikaiseksi "suuri vaikutus" tai kerätä kaikki pisteet kotiin. Minun tarkoituksenani ei ole nostella rimaa niin korkealle, ettei ystäväpariskunta uskalla kutsua meitä vastavierailulle. Tarkoituksena oli tehdä rento ja kiva lauantailounas, antaa tyttöjen leikkiä yhdessä ja rupatella kaikessa rauhassa niitä näitä.
En kuitenkaan jaksanut väittää vastaan, lupasin tiedustella armaalta aviomieheltäni mitä mieltä hän on alkuruuasta (lupaan olla sanomatta, että en sitä halua, mutta ilmeitäni en aio kontroloida). Tarkoituksenani myös oli ehtiä tekemään kaikki valmiiksi kaikessa rauhassa, siivota keittiö ja käydä suihkussa ennen vieraiden tuloa, mutta...
Ja silti elämä on ihan kivaa!
--------- edit ----------------
Tällä kertaa fiksu mies osasi ihan itsenäisesti sanoa heti, ettei alkuruokia kyllä lounaalle tarvita :)
4 kommenttia:
huh! tuleepa tuhti lounas jos kaikki tarjolle pöytään mitä käly ehdottaa :D
Toivottavasti teillä tulee jokatapauksessa mukava lauantaipäivä vieraiden kanssa ja tylleröillä kiva leikkiä yhdessä! :)
Hih, ihana käly :D Ei vaan, monesti sitä unohtaa,että tekemistä pienessä lapsiperheessä on enemmänkin kuin suurien illallisten järjestäminen.. Mutta toivottavasti teille tulee kiva ilta ja pääsette pian vastavierailulle ystävien luokse :D Oi, meillä on juuri tuo sama, aikataulujen yhteensovittaminen on pienten ehdoilla mentäessä joskus tosi haastavaa, mutta onneksi yhdessä vietetty aika (silloin kun se onnistuu) on sitten sitäkin mukavampaa :D
Ps. tulisin kokkiavuksi, jos olisin lähempänä! Tai vaikka leikittämään Nenaa sillä aikaa kun kokkaat :))
Siis lounas, ei illallinen ;)) Mitähän mä ajattelin..
Maamaa: juu, onneksi mies fiksusti sanoi heti et ei mitään alkuruokia lounaalle... Mulla on nyt yksi lihamureke paloiteltuna pakasteessa.. me syödään nenan kanssa siitä vielä useampikin päivä ja tänään syötiin nenan kanssa pastaa ja lohta ihan reippaasti (ja eilen miehen kanssa ;) ). Ei tartte ainakaan ruokaa tehdä lähiaikoina... :D
Karkki: Juu, mä mietin kanssa, ettei käly tainnut ajatella et mulla on tässä tarmokas 2vuotias "avustajana"... Ja muutenkin musta on kiva ehtiä tekemään ruuat valmiiksi, jättää ne lämpimään odottamaan ja sit käydä suihkussa ja vilkaista et koti on "esittelykunnossa". Nyt vieraat tuli siinä vaiheessa kun mulla oli omenahyveen teko kesken, hiukset sekaisin ponnarilla ja pyjaman housut edelleen jalassa... Onneksi ehdin takaovesta ulos ja makkarin ikkunasta sisään vaihtamaan vaatteeni edes :D mutta muuten kaikki meni tosi hyvin!
Olisikin ihanaa, jos asuisit lähempänä :) voisin keitellä sulle vaikka espresson tai pari ;) Haliterkkuja Milanoon!
Lähetä kommentti