Nena on itsenäistynyt pienin, mutta varmoin askelein. Lauantaista lähtien nukahtaminen sujuu itsekseen; huvittavaa, että tavoite oli, että neiti suostuisi isänsä nukutettavaksi ja reilun viikon sinnikkään treenin jälkeen isä jo kelpasi nukuttajaksi - ja isä keksi, ettei nukuttajaa tarvita. Neiti menee sänkyyn, hänen kanssaan luetaan iltarukous, hän juo iltamaidon ja saa tutin, jonka jälkeen poistumme hiljaa huoneesta. Typy ei (toistaiseksi) ole koittanut kertaakaan nousta sängystä pois ja nukahtaminen sujuu reilussa viidessä minuutissa. Nena oli jo aloittanut omat "sänkytemppunsa" (nostan pään ylös, paukuttelen patjaa jaloillani ja keksin syitä itkuun) ja koska nyt ei ole yleisöä tempuille, ei niitä typyn mielestä kannata tehdä.
Eilen keskustelimme miehen kanssa typyn nukahdettua, kuinka hyvälle tämä tuntuukaan - nena ilmiselvästi on jo iso tyttö.
Eilen kävimme myös istukkavirtausdopplerissa. Vauva on kasvanut hyvin ja kaikki virtaukset olivat hyviä - vauva tietenkin teki kaikkensa hankaloittaakseen mittauksia heilumalla kuin heinämies. Ultraaja totesi vauvan pään olevan jo kiinnittynyt ja esitteli meille pienen lättänenän, joka oli jo puristuneena luuta vasten. Supistuksia tulee erityisesti illalla, mutta häviävät pois vajaan tunnin rytmikkään supistelun jälkeen - parempi näin, koska äitini tulee nenaa hoitamaan vasta huomenna. Vauvalla on napanuora kaulan ympärillä, mutta se ei huoleta, koska sektio kuitenkin on edessä.
Sain eilen lääkäriltä kopion sektiopäätöksestä ja käskyn marssia sen kanssa synnärille käymään torstaina tai perjantaina, jotta siellä tarkistaisivat kunnolla tilanteen ja päättäisivät tarkan päivämäärän. Maksimissaan ensi viikon lopussa vauva syntyy. Nyt siis on rv 38+4.
Eilen keskustelimme miehen kanssa typyn nukahdettua, kuinka hyvälle tämä tuntuukaan - nena ilmiselvästi on jo iso tyttö.
Eilen kävimme myös istukkavirtausdopplerissa. Vauva on kasvanut hyvin ja kaikki virtaukset olivat hyviä - vauva tietenkin teki kaikkensa hankaloittaakseen mittauksia heilumalla kuin heinämies. Ultraaja totesi vauvan pään olevan jo kiinnittynyt ja esitteli meille pienen lättänenän, joka oli jo puristuneena luuta vasten. Supistuksia tulee erityisesti illalla, mutta häviävät pois vajaan tunnin rytmikkään supistelun jälkeen - parempi näin, koska äitini tulee nenaa hoitamaan vasta huomenna. Vauvalla on napanuora kaulan ympärillä, mutta se ei huoleta, koska sektio kuitenkin on edessä.
Sain eilen lääkäriltä kopion sektiopäätöksestä ja käskyn marssia sen kanssa synnärille käymään torstaina tai perjantaina, jotta siellä tarkistaisivat kunnolla tilanteen ja päättäisivät tarkan päivämäärän. Maksimissaan ensi viikon lopussa vauva syntyy. Nyt siis on rv 38+4.
6 kommenttia:
Jaksamista loppumetreille! Ei ole enää montaa päivää jäljellä. Onko olo jo kovin malttamaton? Ihanaa, että äitisi pääsee avuksesi.
Olen huomannut, että meilläkin yöunille rauhoittuminen ja itse nukahtaminen sujuvat nopeammin ja helpommin kun kukaan ei jää paikanpäälle neitiä nukuttamaan.
Elvira: kiitos :) varsinaisesti en taida olla malttamaton :D vauva on niin paljon helpompi mahan sisällä kuin ulkomaailmassa :D. Nenan vuoksi olen huolissani, vaikka tiedänkin, että hyvin niillä menee.
Meillä heti kun mainistsin asiasta täällä, eilen nukahtaminen oli vaikeaa ja siellä huoneessa lopulta piti olla, mutta ei kuitenkaan pitäá kädestä kiinni.. Pikku hiljaa :D
Meillä poika suostui jäämään yksin unilleen noin vuoden ikäisenä ja sitä iloa kesti tasan puoli vuotta... Puolitoistavuotiaana iski oppinkirjanmukainen eroahdistus niin, että kaveri karjui pää punaisena eikä suostunut nukkumaan. Sen sijaan että olisimme ulvottaneet pientä, totesimme helpommaksi raahaata patja lapsen huoneen lattialle ja heittäytyä siihen itse lepäämään. Ja joskus siinä nukuttiin öitäkin oman - ja naapureidenkin - rauhan vuoksi, kun poika heräsi yöllä ärjymään.
Sitten kun tilanne alkoi rauhoittua, tuli muutto eteen ja pikkuinen poika halusi nukahtaa niin, että joku on vieressä. Nyt vasta tänä kesänä (6 v) olemme siinä vaiheessa, että riittää se, että istun tuolilla sängyn vieressä viitisen minuuttia kunnes lapsi rauhoittuu.
Meillä tämä on mennyt näin pitkän kaavan mukaan, mutta olen ajatellut, että ehkä tämä antaa pojalle jonkinlaista turvallisuuden tunnetta ja sitten kun nämä nukutuskuviot loppuvat, niihin ei enää ole paluuta. Nytkin poika ei enää halua minua viereensä nukuttamaan, se kausi on ollutta ja mennyttä.
Ystäviltä, joilla on useampi lapsi, olen kuullut, että kyllä se isompi oppii uudet unikuviot yllättävän helpostikin. Ja pienempi seuraa sitten aikaan samoja rutiineja isomman kanssa.
Hyvää vointia odotuksen viimeisiin päiviin!
Onnea ISOn tytön vanhemmille ja viimeisiin päiviin kolmejäsenisenä perheenä. Onko äitisi jo siellä?
Upeaa, että nena on jo niin iso tyttö - ja ihan pian oikea isosisko! Miten jännittävää!!!
Ihanaa viikonloppua teidän pienelle, ja kohta jo suuremmalle perheelle! <3
Ja nautiskelkaa äiti-mummista!! :)
Perheenäiti: Minäkin olen henkisesti valmistautunut, että ainakin synnytyksen jälkeen voi tulla takapakkia - tai olla tulematta - ja että oikeastaan mikä tahansa muutos voi saada aikaiseksi uuden eroahdistuksen :). Teilläkin pojalla on ollut isoja muutoksia! Ei ole ihmekään, että se iltarahoittuminen vaatii vanhemman läsnäoloa.
Heljä: On joo :) saapui eilen illalla ja sai paikkansa oitis pikkuneidin sydämestä - ei vierastanut ollenkaan :).
Maamaa: kyllä minua aina meinaa hengästyttää kun neidin kasvun perässä koittaa pysyä :) välillä nena tuntuu niin pieneltä ja toisissa asioissa niin suurelta :). Me nautitaan :) Nena haluaa koko ajan leikkiä "piiposta" mummin kanssa (eli piilosta).
Lähetä kommentti