Me olemme aloittaneet nelihenkisen perheen (tosin vielä mummivahvistuksella) arjen elämisen; haasteita riittää, mutta onneksi niitä naurun ja onnen hetkiäkin on tiuhassa. Nena, yllätykseksemme, ei ole minusta ollenkaan mustasukkainen, häntä ei häiritse imettäminen, ei vauvan hoito eikä muukaan, mutta isästään neiti on kovinkin mustasukkainen. Vielä ennen synnytystä tuskailimme miehen kanssa, koska nena ei kelpuuttanut häntä nukuttajaksi, nyt neiti useimmiten valitsee nukuttajakseen juuri isänsä. Muutenkin typy on täysi isäntyttö nykyisin ja he pyrkivät tekemään joka päivä jotain kivaa isä-tytär tekemistä, toisinaan käyvät tramppoliinilla hyppimässä leikkipuistossa, toisinaan menevät ostarin pallomereen ja useimmiten iltasella miehen pitkä työpäivän päätteeksi riehuvat hippaa ja tekevät temppuja pitkin kotia.
Vauva Armas on osoittanut olevansa rauhallisempi tyyppi kuin siskonsa aikoinaan, mutta osaa kyllä vaatia oman osansa huomiosta ja sylistä. Ennen kaikkea nuorukainen on selkeästi syömämiehiä ja aina, jopa viiden minuutin torkuilta herättyään, hänen mielestään "koko päivä häntä on kuivin suin pidetty" ja imuttelemaan pitäisi päästä heti.
Kuten aina lasten kanssa, arki on edennyt vaihtelevasti: ensin nukuin kolmen yön aikana yhteensä 9 tuntia ja sitten sainkin nauttia ruhtinaallisista 7 tunnin unista yhtenä yönä. Usein tuntuu, että varsinkin öiseen aikaan lapset ovat solmineet minua vastaan salaliiton: kun yksi nukkuu tyytyväisenä, toinen herää ja vuorot vaihtuvat... ja aamu valkenee.
Pienet varpaat ovat aivan vastustamattomia...
7 kommenttia:
Ihanaa, etta arki sujuu. Ja miten kiva, etta Nena ei ole suuremmin mustasukkainen!
Mulle se unenpuute on kaikkein vaikeinta. Onneksi tuli blogiin rekisteroitya kaikenlaista silta ajalta kun Lucas syntyi silla muuten en muistaisi varmaan paljoakaan... :) Toivotan siis riittavasti unta! :)
mamãe: unenpuute on mullekin varmaan se kaikkein vaikein juttu - tulen kamalan pahantuuliseksi jos en saa tarpeeksi unta.
Voi, pienet varpaat on kyllä ihan vastustamattomia :D
Unenpuute on ollut haasteellisinta täälläkin, aina. Nyt, kun scuola materna on alkanut, poika on vielä paljon kipeänä, joten "valkeat yöt" jatkuu. Toivottavasti teillä unenpuutteen puolesta hellittää pian ja vauva saa tasaisen rytmin, siihen asti toivotan täältä aivan hurjasti tsemppiä ja isoja haleja!
Voi Armas armastus! Oikein huokaisin puolestasi kun 7 tunnin unistasi luin. Eikö taas vähän jaksa. Mukava, että Nena ottanut noin hyvin - meillä tällä hetkellä äiti-äiti-äiti-äiti kausi... "äiti haluan maitoa" "papa on keittiössä, mene sinne ja pyydä" "ei kun haluan että ÄITI antaa"
Karkki: eiköhän tämäkin vauva jossain vaiheessa ala nukkumaan kunnolla :) kunhan mahalaukku pikkasen kasvaa, niin saa varastoitua enemmän maitoa kerrallaan sinne... Ja tarkoituksena on siirtää nena lastenhuoneeseen nukkumaan, joten nena ei heräisi enää vauvan kitinöihin - jos se vaikka rikkoisi lasten salaliiton ;).
Heljä: :) Kiitos :) kyllä teki todellakin hyvää nukkua ne 7 tunnin unet, ei ollenkaan tuntunut raskaalta heräämiset kesken kaiken kun pääsi pian takaisin nukkumaan... Äiti-kausi huh! Meillä näköjään on päästy siitä vihdoinkin (toistaiseksi) yli, nyt on papi-kausi meneillään. Unohdin muuten kommentoidessani sun Rooma-postausta: M-reppana, voin kuvitella kuinka sen nallen koskeminen on painanut mieltä... Lapset on ihania!
voi kyynel miten suloiset pikkuvarpaat! <3
Ihanaa, että nena on ottanut pikkuveljen reippana isosiskona vastaan eikä ole ainakaan vielä pahemmin mustasukkainen. Ihanaa myös se, että hänellä on isän kanssa omaa aikaa, kun äiti on varattuna enemmän vauvalle :)
Kiva kuulla, että arki on lähtenyt sujuman ja saanut uudet urat pienen tulokkaan kanssa. Kuinka kauan äitisi on vielä teillä?
Maamaa: Mä luulen, että nena työstää sitä pakollista mustasukkaisuutta yöllä, herää väh. kerran yössä parkumaan, jos ei sillä sadasosa sekuntilla ehdi neidin luo... Mummi lähti eilen kotiin... Nyt koittaa oikea arki :S
Lähetä kommentti